Taidelinjalla on ilo ja kunnia saada Helsinki-päivän vieraakseen Suomen paras katusoittobändi, Hermanni Turkki. Orkesteri sujahtaa metroverkkoon ja soittaa asemilla ja junissa Myllypurosta Kamppiin. Haastattelimme laulaja-perkussionisti Tuukka Perhoniemeä.
Hermanni Turkkia on sanottu Suomen parhaaksi katusoittobändiksi, millainen poppoo on tällaisen tittelin takana?
Hermanni Turkki on rosvojoukko, joka folkmelskaa ja soittaa ympäri kaupunkia. Rempseää meininkiä ja vahvoja melodioita. Katuenergia on kaikessa läsnä, myös uudella levyllä, Horisontin reunalta – vaikka se onkin studiossa tehty.
Mikä katusoitossa sytyttää?
Me soitetaan missä tahansa ja katu sisältyy siihen. Ei tarvita buukkailua. Saa vaan mennä soittamaan ja jengi pysähtyy ja jää kuuntelemaan, osa leiriytyy ympärille. Aina kun menee soittamaan on mahtavat puitteet: kaunis aurinkoinen päivä tai tunnelmallinen ilta. Ja aina joutuu improvisoimaan paikan ja tilanteen mukaan.
Mistä tuli idea metrokiertueeseen?
Se oli sellanen ajatuskulku, että aina me soitetaan samoissa mestoissa – mitä jos ajeltaiskin metrolla!? Ja mitä meille sitten käy? Voidaanko vaan mennä? Sitten huomasin et on Taidelinja. Ja sit kaikki olikin jo kasassa.
Mitä haluaisit kokea joukkoliikenteessä Helsingissä?
Nykissä ollessani tuli asemilla ja metroissa soittaneista tyypeistä sellainen olo, että hitsi keksispä ite jotain noin siistiä. Usein laiturilla oli pakko skippailla juna ja jäädä kuuntelemaan. Kerran, kun metro oli ihan täynnä, mies tuli kysymään multa: “What time is it?” ja kun mietin vastausta, se sanokin: “It’s doobydoo time!” ja ne alkoi ystävänsä kanssa laulaa. Kaikki tuntu olevan mahdollista niille – ne oli tosi hyviä ja tosi spontaaneja. Jengi innostu niistä todella!
